ANU TORIKKA

BIOGRAFIA

Anu Torikka on syntynyt Joensuussa 9.9.1948. Hän on opiskellut Suomen taideakatemian koulussa (nyk. Taideyliopiston Kuvataideakatemia) v. 1967-68 ja Taideteollisessa oppilaitoksessa (nyk. Aalto-yliopisto) v. 1968-72 josta valmistunut kuvaamataidonopettajaksi v. 1972.Unkarin Kuvataidekorkeakoulussa Budapestissa hän opiskeli v. 1976-77. Inartes-instituutin Ekspressiivisen taideterapian koulutuksesta 1999-2004 hän valmistui taideterapeutiksi v. 2006.

Anu Torikka on Suomen Taidegraafikot ry:n ja Joensuun taiteilijaseura ry:n jäsen.

Anu Torikka on taidegraafikko joka työskentelee metalligrafiikan alueella yhdistäen syväpainon tekniikoita ja kohopainoa. Hän tekee värigrafiikkaa, useimmiten työt ovat uniikkeja tai erilaisia variaatioita joissa Anu Torikka käyttää osana myös laattoja tai laattojen osia aikaisemmilta vuosilta. Viivan ja useiden läpikuultavien värikerrosten yhdistäminen on olennaista.

Anu Torikka tekee myös taiteilijakirjoja ja kuuluu Biblioteko-taiteilijakirjaryhmään.

Joensuuhun hän on tehnyt kaksi julkista teosta, joista toinen on opiskelija-asunto-osakeyhtiön kerrostalossa ja toinen graafisella betonilla toteutettu muuri asunto-osakeyhtiön kerrostalon edessä.

Hän on osallistunut ryhmä-ja yhteisnäyttelyihin Suomessa ja ulkomailla 1970-luvusta lähtien. Viimeisimpiä yksityisnäyttelyitä ovat olleet esimerkiksi v. 2020 Jälkikaiku, kuukauden taiteilija, Grafoteekki Helsinki, v. 2019 näyttely galleria Napa, Rovaniemi ja v. 2017 How to say, Jokigalleria, Joensuu.

ARTIST´S STATEMENT

"Kulkea, kerätä, koota, synnyttää"

Kulkeminen tarkoittaa liikkumista lähinnä kävellen. Konkreettiset havainnot syöpyvät hitaasti tajuntaani ja muistiini - kävely on rytmiltään sopivan hidasta.
Kulkeminen on tarkoittanut myös opiskelua Budapestissa, työtä ja vaelluksia Suomen Lapissa, telttaleirejä Äänisen kalliopiirrosalueilla, kesiä Haninniemessä. Taiteellinen pääomani on pitkälti sieltä. Minun on myös oltava todella monta kertaa (tai kauan) jossakin paikassa että siitä tulisi aineksia kuviin.
"Kerätä" on sekä konkreettista että ei-konkreettista.
Olen opiskellut taidegrafiikan tekemistä kohta viisikymmentä vuotta. Kuvat syntyvät eletystä elämästä ja kokemuksista. Varminta on muutos.
Taidegrafiikassa minulle on tärkeää sen tekemisen prosessi. Monestikin aika sotkuisesta ja monipolvisesta retkestä voi syntyä paperille kuva josta sotku on siilautunut pois. Aika. Käsityö.
Kuparin kiilto, paperin himmeys, jälki jonka etsauspiirrin jättää pohjustukseen. Prässin puristus.
Rätit ja paperin rutut, hajut ja happotahrat. Hapon mittaaminen, värien sekoittaminen.
Odottelu, tuijottaminen, miettiminen. Ja tuloksen ainainen yllätyksellisyys.
Olen valinnut tekniikat joissa jotain värin, viivan ja pintastruktuurin tärkeydestä voi toteutua:
syväpainotekniikat, carborundum ja väritelaus.
Rakennan kuvaa kerroksittain. Teen enimmäkseen uniikkeja ja variaatioita; se on eräänlaista seikkailua ja löytöretkeilyä.
Teen työtä henkilökohtaisista kokemuksistani.Toivoa voin että se sattuu johonkin yhteiseen ihmisissä tai yleiseen maailmantilanteeseen.
Kaikkein keskeisimpänä kysymyksenä pidän sitä minkä jäljen kuva mieleen jättää. 

25.4.2022

Kuva: Giorgio Birelli